Everonin uusi digitaalinen ratkaisu tunnistaa hoivaympäristöjen keskeisiä turvallisuusriskejä ja niihin liittyviä tapahtumia. Night Owl hyödyntää kehittynyttä tekoälyä ympärivuorokautiseen seurantaan, mikä tukee erityisesti ikäihmisten turvallisuutta ja itsenäistä elämää.
Night Owl esittää asukkaan hoitajalle tikku-ukkona eli pikselöitynä hahmona. Pikselöinti toimii keskeisenä yksityisyydensuojan mekanismina: hoitohenkilöstö saa käyttöönsä olennaisen visuaalisen tiedon ilman tunnistettavia yksityiskohtia.
Teknologia sisältää myös kameran, jonka avulla tapahtuma voidaan tarvittaessa tarkistaa hälytyksen jälkeen.
Kohti ennakoivaa terveydenhuoltoa
Ratkaisu tukee ennakoivaa terveydenhuoltoa, sillä asukkaan ei tarvitse itse hälyttää apua. Järjestelmä tunnistaa avuntarpeen automaattisesti ja välittää hälytyksen hoitajalle älypuhelimeen Everonin hoitajakutsujärjestelmän kautta.
Sensoriteknologian kehitys parantaa jatkuvasti datan laatua, mikä luo edellytyksiä ennakoivan hoidon mallien laajemmalle käyttöönotolle.
– Ajan mittaan, kun dataa kertyy enemmän, järjestelmä oppii ja pystyy ennakoimaan muutoksia. Näin syihin päästään nopeasti kiinni. Kyse on konenäöstä ja koneoppimisesta, jolloin ympäristö pitää kuvata ja ymmärtää. Käyttötapaukset tulee suunnitella yhdessä hoitajien kanssa, joten se vaatii resursseja suunnittelussa, sanoo Everon Groupin varatoimitusjohtaja Juha Sarsama.
Kansainväliset pilotit Ruotsissa ja Englannissa
Ratkaisua pilotoidaan parhaillaan Ruotsissa, ja sitä on otettu käyttöön myös Englannissa. Ruotsissa useat hoivakodit ovat toimineet pilottiasiakkaina alkuvuoden ajan.
– Ruotsi on maana edistyksellisempi GDPR-asioissa. Kameralainsäädäntö määrittelee selkeästi tilanteet, joissa tämän tyyppisiä sensoreita voidaan käyttää. Kokemus digitaalisista hoivaratkaisuista on siellä pidemmällä, Sarsama huomauttaa.
Everon on toteuttanut Ruotsissa myös ratkaisuja, joissa yöhoitajan fyysisiä käyntejä on voitu vähentää hyödyntämällä kamerateknologiaa.
Pilottien perusteella asukkaiden turvallisuuden tunne on lisääntynyt.
– Yksityisyyteen liittyvät huolet nousevat harvoin esiin. Turvallisuuden tunne, mielenrauha ja nopea reagointikyky koetaan tärkeämmiksi, Sarsama sanoo.
Englannissa siirrytään parhaillaan analogisista järjestelmistä digitaalisiin, ja myös siellä digitaalisia sensoreita pilotoidaan. Suomessa kehitystä hidastaa tällä hetkellä lainsäädäntö.
Lue lisää: Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Hoiva ja Terveys -verkkolehdessä
